HISTORIA

1909
Helmi Vuorelma (os. Kummila) valmistui Wetterhoffin käsityökoulusta ja aloitti Lahdessa yhden naisen kudontayrityksen.Helmi onnistui valmistamaan hyvin kaupaksi meneviä tuotteita ja pian yritys kasvoi uusilla työntekijöillä. Yrityksen ensimmäinen tuote oli loimiripsisidoksinen keinutuolinmatto.
orimattila-naisen-kansallispuku
1910-luku
Kutojat valmistivat verhoja, pöytäliinoja, sängynpeitteitä ja ryijyjä. Ensimmäinen kansallispuku otettiin yrityksen mallistoon.  Kyseessä oli Helmin kotipitäjän Orimattilan puku, jonka tutkimus- ja suunnittelutyötä Helmi teki yhdessä U.T. Sireliuksen kanssa.  Vuosikymmenen lopulla kansalaissota keskeytti yrityksen toiminnan. Sodan päätyttyä maan talous alkoi kohentua ja tuotteiden kysyntä kasvoi.
orimattila-naisen-kansallispuku
muistoja-menneiltä-ajoilta-etualalla-helmi-vuorelma-kaukolan-puvussa
1920-luku
Kansallisaate alkoi nousta ja lisää kansallispukuja otettiin valikoimaan. Vuonna 1928 mallisto käsitti jo 28 pukua.  Suuren yleisön tietoisuuteen ei kansallispuku ollut vielä tullut ja Helmi päätti ottaa mannekiineiksi omat työntekijänsä: "Annan halvemmalla, mutta pidä sit kans". Yritys rakensi toimitilat Lahden keskustaan Vesijärvenkadulle paikkaan, joka vielä tänä päivänäkin tunnetaan Vuorelman kulmana.

Päällimmäisessä kuvassa Helmi Vuorelma Kaukolan puvussa, ylimmässä henkilökuntaa 20-luvulla, keskellä kuva Vuorelman myymälästä.
muistoja-menneiltä-ajoilta-etualalla-helmi-vuorelma-kaukolan-puvussa
myymalan-laajennus-1936
1930-luku
Tekstiilitaiteilija Maija Kolsi-Mäkelä aloitti Vuorelmalla ja suunnitteli verhokankaita (muun muassa uuteen urheiluopistoon Vierumäellä) ja täkänöitä.  Voimakas nousukausi vaikutti kansallispukujen kysyntään. Nuorisoseurat tekivät suuria yhteistilauksia.  Vuorelmalla työskenteli enimmillään lähes 300 henkilöä, näistä monet olivat emäntiä, jotka kutoivat Vuorelman kankaita kotonaan ja saivat näin lisäansiota.

Kuva: Myymälää laajennettiin 1936 Vesijärvenkadun suuntaisesti.
myymalan-laajennus-1936
1940-luku

Sota ja pula-aika katkaisivat Vuorelman tuotannon hyvän kehityksen. Suurin osa tiloista oli vuokrattu Puolustusvoimain varustekorjaamoksi ja työntekijät paikkasivat sotilaiden vaatteita. Sodan aikaiset poikkeusolot olivat vähällä tuhota kansallispukujen mallikappaleet. Kansanhuoltoministeriö kielsi liikkeitä pitämästä varastoa. Vuorelmalle määräys merkitsi kansallispukukokoelman myyntiä, koska anomus pukujen säilyttämisestä hylättiin. Vuorelmat uskoivat, että pukuja tultaisiin tarvitsemaan sodan jälkeenkin, joten jokainen kansallispukukokonaisuus koruineen pakattiin huolellisesti ja kätkettiin hyvin. Vuosina 1942-47 kansallispukuja ei valmistettu lainkaan.  Paperia käytettiin lankojen korvikemateriaalina ja siitä kudottiin pöytäliinoja, verhoja ja pannumyssyjä. Kuvakudosmallit olivat materiaalipulan vuoksi hyvin pelkistettyjä.

Kun kansallispukujen valmistus taas alkoi, raaka-aineiden puute rajoitti tuotantoa aina 1950-luvn alkuvuosiin asti. Säännöstelykauden aikana täytyi jokaisen tilaajan lähettää Vuorelmalle puvun raaka-aineeksi villaa. Huhtikuussa 1948 Helmi kirjoittaa tilaajalle Kajaaniin: "Kansallispukuja kysytään kovasti, mutta niiden teettäminen kysyy hermoja.. Ennen sai uutta tavaraa kun vanha loppui. Nyt ei saa ollenkaan. Jos haluaa kansallispuvun, lähettää kaksi kiloa villaa. Ilman villoja emme voi pukua valmistaa. Puvun valmistus villoista kestää 8 kuukautta."

1948 Helmi Vuorelma kuoli.
muistoja-menneilta-vuosikymmenilta-vuorelman-ajoilta
1950-luku

Verhojen ja kansallispukujen vuosikymmen.  Vuorelman käsinkudotut verhokankaat saavuttivat kultamitalin vuoden 1955 Suurmessuilla.  Maija Kolsi-Mäkelä suunnitteli verhomallistoja, joista Maija-Liisa Forss-Heinonen suunnitteli asiakkaalle sopivan kokonaisuuden. Saunatekstiilit otettiin mallistoon.

Ryijyt tulivat mallistoon ja ensimmäiset tarvikepakkauksina myytävät mallit suunniteltiin. Täkänät nousivat kotien suosioon, kun Vuorelmalla siirryttiin yksittäiskappaleista kaupalliseen tuotantoon. Uusia malleja suunniteltiin. Aluksi suosittuja olivat perinteiset puna-musta ja valko-musta väriyhdistelmät ja kansanomaiset kertovat aiheet. Täkänöitä ja ryijyjä suunniteltiin omassa ateljeessa, mutta malleja hankittiin myös ulkopuolisilta tekstiilitaiteilijoilta.

Materiaalipuolella mallistoon otettiin matto-, täkänä- ja raanulankoja sekä nypläyslankoja ja -välineitä.

Kansallispukujen kysyntä nousi huippuunsa kun Suomessa pidettiin olympialaiset vuonna 1952 ja pari vuotta myöhemmin nuorisoseurojen Suur-Suvipäivät, joissa tavoitteena oli saada koko Stadion täyteen kansallispukuisia tanhuajia.   Ensimmäiset miesten puvut valmistuivat Vuorelmalla. 

muistoja-menneilta-vuosikymmenilta-vuorelman-ajoilta
kuultokudos
1960-luku
Kodintekstiilien myynti ohitti kansallispuvut. Vuosikymmenelle tyypillisesti tuotteissa käytettiin rohkeita, voimakkaita värejä ja geometrisia muotoja. Pellavaliinoissa hehkuivat värit. Ryijyjen suosio nousi, tehtiin isoja, pitkänukkaisia ryijyjä. Verhomalleista suosituin oli puuvillainen Jaana, jota käytettiin muun muassa kouluissa kautta Suomen.  Täkänät olivat erittäin suosittuja, damastien kudonta aloitettiin. Alettiin valmistaa kirkkotekstiilikankaita.  Kuultokudokset otettiin valikoimaan. Kansallispuvuille 1960-luku oli hiipumisen aikaa.  Vuorelma kuitenkin sinnitteli pitäen puvut mallistossa huonosta myynnistä huolimatta

Vuorelman vähittäismyymälä Lahdessa myi omien tuotteiden lisäksi lahjatavaroita, lasi- ja designesineitä ja muun muassa Vuokon ja Marimekon kankaita.  Siihen aikaan kaupungin ainoan piensisustusmyymälän näyteikkunat olivat lahtelaisten iltakävelykohteena. Mentiin katsomaan mitä uutta oli tullut markkinoille.

kuultokudos
raanu
1970-luku
Kuultokudoksia ja raanuja myytiin sekä valmiina että tarvikkeina.  Kansallispuvut tulivat uudelleen suosioon, kun nuorisoseuratoiminta elpyi ja Suomessa järjestettiin kansanmusiikki- ja maakuntajuhlia. Tanhuharrastuskin palasi.  Suomen Kansallispukuneuvosto perustettiin 1979 ja Vuorelma oli mukana yritysjäsenenä.
raanu
ruusutarha-neulepaita
1980-luku

Suuri neuleinnostus valtasi Suomen, Vuorelmakin myi lankaa kuin ei koskaan ennen. Myös neulekoneita myytiin ja kurssitettiin asiakkaita niiden käyttöön.

Kudottiin pellavaisia pöytä- ja kaitaliinoja sekä saunatekstiilejä. Kudottiin ihania huiveja Kampavillalangasta.

Kansallispuvut muodostivat kuitenkin tärkeimmän tuoteryhmän.

ruusutarha-neulepaita
vuorelman-veto
1990-luku

Suuri lama vaikutti Vuorelmalla koko vuosikymmenen ajan ja toimintoja supistettiin monin tavoin.

Neulebuumi hiipui ja lankavalikoima pieneni, siirryttiin neulelangoista kudontalankoihin.  Kansalaisopistojen kurssitarjonta pieneni,  se vaikutti suoraan Vuorelman materiaalimyyntiin.

Valikoimassa paljon huopia ja saunatekstiilejä.

Uutena tuoteryhmänä mallistoon otettiin perinteinen villakirjonta, suunniteltiin seinävaate- ja tyynymalleja. Ryijyjen myynti alkoi vilkastua vuosikymmenen loppua kohti. Taideteollisen Korkeakoulun opiskelijoille järjestettiin suunnittelukilpailu.

vuorelman-veto
kimmel-ryijy-keinutuolinmatto
2000-luku

Vuosituhannen alussa Vuorelman perinteinen myymälä lopetti toimintansa ja samalla luovuttiin kokonaan lahjatavaroiden myynnistä. Koko liiketoimintakonsepti muuttui enemmän postimyynnin, verkkokaupan ja tukkumyynnin suuntaan.

Ryijybuumi valtasi käsityöpiirit. Uusia malleja suunniteltiin, Vuorelma oli ensimmäisten joukossa kehittämässä ryijyihin pieniä kokoja ja uusia muotoja, joiden avulla saatiin paljon uusia ryijyntekijöitä kotimaahan ja vähän ulkomaillekin.

Tuotiin mallistoon Vuorelman omat ristipisto- ja kanavatyömallit.  Kehitettiin lisää malleja perinnepeittoihin.

Uudistettiin saunatekstiilimallistoa värikkäillä pellavapyyhkeillä.

Kansallispukuvalikoimaan ei enää ole otettu uusia malleja, nykyisellään mallisto käsittää noin 100 erilaista pukua, joiden valmistusohjeistusta pyritään saattamaan nykyaikaisemmaksi. 

Tuotekuvastot on vuosikymmenen aikana pitkälti korvattu verkkosivuilla. Vuorelma oli jälleen ensimmäisten joukossa kehittämässä verkkoliiketoimintaa ja varsinkin verkkokauppaa.

Jouluksi 2010 kaikki toiminnot yhdistettiin Kärkölän Järvelään.

Syksyllä 2014 Helmi Vuorelma Oy teki konkurssin. Suomen Perinnetekstiilit Oy aloitti toimintansa kesällä 2015 ja toiminta muutti Lahteen Kisällinkadulle alkuvuodesta 2017.

kimmel-ryijy-keinutuolinmatto